Karl Marx

Marx Joseph Weydemeyerille

1859

Kirjoitettu: 1. helmikuuta 1859
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 109–110. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine

Milwaukee'in

Lontoo, 1. helmikuuta 1859

...Olen pannut välit poikki Ernest Jonesin kanssa. Huolimatta toistuneista varoituksistani ja vaikka ennustin hänelle täsmälleen sen, mitä nyt tapahtui — nimittäin että hän tuhoaisi itsensä ja hajottaisi chartistipuolueen — hän on ryhtynyt sopimusyrityksiin porvarillisten radikaalien kanssa. Hän on nyt mennyttä miestä, mutta vahinko jonka hän on tehnyt Englannin proletariaatille, on hyvin suuri. Erehdys tullaan tietysti jälleen korjaamaan, mutta varsin suotuisa toiminnan hetki on menetetty. Kuvittele armeijaa, jonka kenraali juoksee vihollisleirin puolelle päivää ennen taistelua...

...Ja nyt pääasiaan. Minun teokseni »Poliittisen taloustieteen arvostelua» ilmestyy vihkottain (ensimmäiset vihkot tulevat 8–10 päivän sisällä) Franz Dunckerin julkaisemana Berliinissä (Besserin kustantamo ja kirjakauppa). Vain Lassallen erinomaisen uutteruuden ja ylipuhumiskyvyn ansiosta onnistuttiin Duncker saamaan tähän asiaan. Hän on silti jättänyt takaoven itselleen auki. Lopullinen sopimus riippuu ensimmäisten vihkojen myynnistä.

Jaan koko poliittisen taloustieteen 6 kirjaan:

Pääoma; maaomaisuus; palkkatyö; valtio; ulkomaankauppa; maailmanmarkkinat.

Ensimmäinen kirja pääomasta jakautuu 4 osastoon.

Osasto I: Pääoma yleensä jakautuu 3 lukuun: 1. Tavara; 2. Raha eli yksinkertainen kiertokulku; 3. Pääoma. Ensimmäinen ja toinen luku, noin 10 painoarkkia, muodostavat ensiksi ilmestyvän vihkon sisällön. Käsität ne poliittiset syyt, jotka saivat minut pidättymään kolmannen, »pääomaa» käsittelevän luvun julkaisemisesta kunnes seison jälleen lujalla pohjalla.

Ilmestyvän vihkon sisältö on seuraavanlainen:

Ensimmäinen luku: Tavara.
- A. Tavara-analyysin historiasta. {William Petty (englantilainen Kaarle II:n ajalta); Boisguillebert (Ludvig XIV:n aika); B. Franklin (ensimmäinen nuoruusvuosientyö vuodelta 1729);^[1] fysiokraatit; Sir James Steuart; Adam Smith; Ricardo ja Sismondi}.
Toinen luku: Raha eli yksinkertainen kiertokulku.
- - 1. Arvojen mitta.
- B. Teorioita rahan mittayksiköstä. (17. vuosisadan lopulla Locke ja Lowndes, piispa Berkeley (1750);^[2] Sir James Steuart; lordi Castlereagh; Thomas Attwood; John Gray; proudhonistit).
  - 2. Kiertokulkuvälineet.
    - a) Tavaroiden muodonvaihdos.
    - b) Rahan kiertokulku.
    - c) Metalliraha. Arvonmerkki.
  - 3. Raha.
    - a) Aarteenmuodostus.
    - b) Maksuväline.
    - c) Maailmanraha (money of the world).
  - 4. Jalometallit.
- C. Teorioita kiertokulkuvälineistä ja rahasta. {Monetaarijärjestelmä; »Spectator»,^[3] Montesquieu, David Hume; Sir James Steuart; A. Smith, J.-B. Say; Bullion Committee,^[4] Ricardo, James Mill; lordi Overstone ja koulukuntansa; Thomas Tooke (James Wilson, John Fullarton)}.

Näissä kahdessa luvussa tehdään samalla selvää Proudhonin nykyisellään Ranskassa muodikkaan sosialismin perusteista, joka haluaa säilyttää yksityisen tuotannon, mutta organisoida yksityisten tuotteiden vaihdon, joka haluaa tavaraa muttei rahaa. Kommunismin on tehtävä tilit selviksi ennen kaikkea tuon »väärän veljen» kanssa. Mutta riippumatta kaikista poleemisista tarkoituksista Sinä tiedät, että yksinkertaisten rahamuotojen analyysi on kaikkein vaikein osa poliittista taloustiedettä, koska se on abstraktein.

Toivon saavani puolueellemme tieteellisen voiton. Puolueen on kuitenkin nyt itse näytettävä, onko se kyllin lukuisa ostaakseen tarpeeksi kappaleita rauhoittamaan kirjakauppiasta hänen »omantunnon tuskissaan». Ensimmäisen vihkon myynnistä riippuu yrityksen jatkuminen. Kunhan saan lopullisen sopimuksen, on kaikki kunnossa.

Salut.
Sinun K. Marx

Viitteet:

^[1] Viittaus Benjamin Franklinin 1729 kirjoittamaan ja 1731 painettuun teokseen nimeltä »A Modest Inquiry into the Nature and Necessity of a Paper Currency» (»Vaatimaton tutkielma paperirahan luonnosta ja välttämättömyydestä»). Toim.

^[2] Kyseessä on Berkeleyn työ »The Querist» (»Kyselijä»), Lontoo 1750. Toim.

^[3] Kuten käy ilmi Marxin »Poliittisen taloustieteen arvostelun» ensimmäisestä vihkosta, kyse on »Spectator» -aikakauslehden numerosta lokakuun 19. päivältä 1711. Toim.

^[4] Bullion Committee'n eli »harkkokomitean» mietinnöstä (1810) ks. Marxin teosta »Poliittisen taloustieteen arvostelua». Toim.